Oman rivitalopihan puutarhoinnin lopullisesti muuttama kukkatykkääjä koittaa hahmottaa, miten kaikin tavoin voi olla puutarhaihminen ilman omaa pihaa. Pohdiskelut ja hassuttelut kulkevat kaiken maailman puutarha-, kukka- ja betonikujilla. Ajatuksella Joskus vielä...


torstai 31. joulukuuta 2015

Joulunjämät ja välipäiväjäkistä

Entinen anoppikokelaani lähetti kuvia jouluna antamastani amarylliksesta. Oikeassa oli, en muista noin rehevää ja kerroksellista ihan hetkeen nähneeni. Antaessani oli tietysti vielä pelkkää nuppua. Nytkin kuulemma oli vielä niitä. Huiskulassa on kyllä osattu kasvattaa kukkii.


Omat hyasinttini ja joulukaktus ovat jo luovuttaneet. Kuusi samoin, mutta kun ei laita valoja siihen, sen voi melkein unohtaa, eikä tarvitse rehata sitä vielä neulasvana perässään ulos. Todennäköisesti vien sen sitten, kun törmään siihen ohikulkiessa joku tammikuinen päivä.

Aloin miettiä uuden vuoden mahdollisuuksia. Mitään luvattavaa ei oikeastaan ole. Asioita tapahtuu kuitenkin; kasvattavia kaikki, elämänjanoisena otetaan vastaan. Ja ihminen on heikko, ja hyvä niin, sekin on paree tiedostaa lupausten aikaan. Joku ihku mies voisi tosin luvata tulevansa mun elämään :). Jouluna paketoin parit paketit ventovieraille, ja tuppas naurattamaan, kun näytti melko epätoivoiselta: jollekin miehelle on saatava paketti laittaa! Isää ei lasketa.


Totta puhuen: kun oli sukupuolittunutta sisältöä, täytyi se näkyä paketin päältä. Etunimenikin pistin alle, kun onhan se kiva saada lahja ihan joltakulta tietyltä, oikealta ihmiseltä, eikö.

Sää ny oli, mitä oli. Joulunaluslenkillä järvenranta näytti samalta kuin kesäiltana pilvisen sadepäivän jälkeen.


Mutta joulutorin omenat tuoksuivat huumaavasti! Jännä, miten omena tuoksuu ihan erilaiselta talvella kuin kesällä, jolloin tuulissa kulkee kaikkia muitakin tuoksuja miksaamassa.
   

Kotona oli lämmin ja hyvä.



Eilen oli hieno ilta Hartwallilla, nautin sydämeni kyllyydestä! Oli vanhaa ja uutta taitoa, ja säpinää! Hyvää penkkiseuraa ja mahtavat puitteet viihteelle ja suomisydämentykytyksille. Tänään tarttee jatkaa kotikutoisemmin telkkua katellen. Hyvää vuoden vaihtumista ja uuden alkua!


6 kommenttia:

  1. Onpas komea amaryllis, omani on tuosta vain varjo. Mistäköhän sen voisi ostaessa tunnistaa, että luvassa olisi erittäin kerrottu yksilö? Onnellista ja toivottavasti rakkaudentäyteistä uutta vuotta sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos toivotuksista, Ruusunmekko, ne lämmittivät sydäntä <3 täällä arjen vaatimusten jo painaessa päälle ja pakkasen paukkuessa ikkunoihin! Yhtään en osannut minäkään aavistaa, että amaryllis tolleen pulppuaisi :). Elämänmakuista tätä vuotta! Kruunuvuokollekin :)

      Poista