Villejä lupiineja ja tarha-alpeja

Yksi kesän villi kukkija alkaa olla juuri viettämilläni leveysasteilla länsirannikollakin jo mennyttä tältä kesältä ja on kuulemma hirveä maanvaiva, mutta kun mä niin tykkään siitä... Onhan se sellainen lapsuuden autiotalojen ja muiden suurten puutalopihojen kasvi. Varsinkin valkoisia pysähdyn oikein katselemaan. Mutta se onkin sisimmältään ovelaakin ovelampi vihulainen, kerää typpeä ilmasta ja rehevöittää maan josta tullut. Petturi! Jos teillä siis kasvaa lupiineja pihan nurkilla, niin nyt alkaa olla kriittiset vaiheet hankkiutua siitä eroon, kannattaa näet kukintavaiheessa ennen siemeniä ottaa viikate käteen ja heilauttaa pari kertaa kasvit lakoon.

Toinen, jota minun puolestani voisi hieman karsia pihoista, on tarha-alpi, mutta tämä on tietenkin vain oma henkilökohtainen mielipiteeni... Tepastelimme näet ystävän kanssa keskiviikkokävelyllä eräällä omakotitaloalueella täällä Tampereen seudulla ja aika meni rattoisasti bongaten pihoja, joissa ei kasvaisi tarha-alpia. Voin kertoa, että niitä ei ollut montaa. Huomattavasti mielenkiintoisempaa oli koittaa metsästää pihaa, jossa on sekä tarha-alpi että trampoliini, ne näet näyttivät sulkevan toisensa pois (taustalla oleva syy-seuraus-suhde jäi vielä pohdinnan tasolle). Jaa, että miksikö bongailla, noo, säästyi ainakin turhilta puheenaiheilta...