Ne elävät sittenkin!

Huh, selvisin kaiken hetkeksi jähmettävällä säikähdyksellä. Parista taimikupista piipottaa vihreä tikku. Ja tarkemmin katsottuna, ne ovat unikkoja ja kyläkurjenpolvia. Laitoin jokusen siemenen itämään ja jokusen paiskaan suoraan maahan.

Pitää muuten olla tarkkana puheidensa kanssa. Mies on kalamies, ja jäiden nyt haihduttua järvestä talossa puhutaan sekä taimenista että taimista (siitä puhe, mistä puute...) Joten jos joskus erehdyn kertomaan taimenista, jotka puskevat maasta, niin älkää säikähtäkö.

Alla taimen parhaimmillaan.