Oman rivitalopihan puutarhoinnin lopullisesti muuttama kukkatykkääjä koittaa hahmottaa, miten kaikin tavoin voi olla puutarhaihminen ilman omaa pihaa. Pohdiskelut ja hassuttelut kulkevat kaiken maailman puutarha-, kukka- ja betonikujilla. Ajatuksella Joskus vielä...


torstai 30. kesäkuuta 2011

Kaikenmaailman marjoja

Olin iloisesti yllättynyt, kun huomasin, että musta kuulahan sieltä lehtien välistä pilkottaa. Munakoiso ei siis välttämättä vaadi kasvihuonetta, ei ainakaan kuvankokoisen hedelmän kasvatus. Takapihallamme tässä kukkapenkissä onkin todella paahteista. Tietysti vettä täytyy lorotella juureen reippaasti. Kasvissa on vielä useampia kukkiakin, joten saas nähdä kuinka monta moukuraa saan vielä kypsyteltyä. Ja onhan tuolla vauvakoisollakin vielä matkaa aikuiseksi.


Punaisia viinimarjoja tulee taas runsaasti. Mustat sen sijaan kasvavat kituliaammin, ei niitä montaa tule. En oikein tiedä, miten tohtoroisin mustien herukoiden pensasta, leikatakaan ei ymmärtääkseni oikein saisi.


Puutarhassani on vain yksi mansikkapuska. Laitoin sen viime vuonna vähän niinkuin näön vuoksi, mutta se tekikin paljon marjaa. Ja sama meno jatkuu, rehevä pöheikkö kätkee runsaasti raakileita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti