Kävelin tällä viikolla läheisen siirtolapuutarhan läpi töihin ja ohitin omppujen hautausmaan. Hajusta olisi voinut saada ilmaiset hiprakat, mutta koska olin menossa töihin, pidätin hengitystä.
Ikävää, ettei noille omenoille löytynyt aikanaan ottajia. Eiks niitä nyt olisi voinut tarjota johonkin päiväkotiin tai nuorten talolle. Ehkei se ole tarpeeksi hygieenista. Käsiinjäävät omenat taitavat olla monelle omenapuunomistajalle tuttu juttu.
Luulen, että tämä otus olisi popsinut, jos ei nyt ihan koko kasaa, niin ainakin yhden ompuista. Siskontyttöni viiletti yhtenä iltana luokseni esittelemään uutta lemmikkieläintään. Hän on akaattikotilo nimeltään Cindy. Kun oikein lampun alla katsoi, niin kyllähän siinä kädelläni jokin otus löntysti limavana perässään.
Halloween on tulossa ja teemaan liittyen ilahduin lähikaupan komeasta talvikurpitsatarjonnasta. Ilahduin siis ihan vain teoriassa, en mä näistä osaa mitään sellaista valmistaa, mihin rupeaminen houkuttelisi tarpeeksi. Mutta talvikurpitsan viljelyä suositteli erään
puutarhakurssini ohjaaja. Maistuu kuulemma erityisen hyvältä ja soveltuu pehmeytensä ja tekstuurinsa ansiosta monenlaiseen, kuten Pumpkin Pien tekoon, ja eroaa "tavallisesta" kurpitsasta, jos jollakulla on sitä kohtaan angsteja. Kurssilla mainittiin nimenomaan ei-niin-vetinen Uchiki Kuri -talvikurpitsa.
Hiukan tuntuu tuhlaukselta katsella omenaista jätekasaa, kun omista puista ei tänä vuonna tullut montaakaan hedelmää. Kyllä noille ompuille saattaisi hakijat löytyä, jos vähän itse näkisi vaivaa. Niin, puolin ja toisin. Kuluneen kesän kotilotulvan jälkeen en jaksaisi innostua lemmikkikotilosta, oli sitten kuinka hieno tahansa.
VastaaPoistaNo, niinpä, tuhlaukselta tuntui mustakin! Hyvä, etten lähtenyt kasaa kaivamaan... Toisinaan näkee talojen porteilla "Ota tästä"-omenalaatikoita, se on hyvä tapa.
VastaaPoistaJoo, en hennonnut tytölle sanoa, että pian niitä on sata...