Oman rivitalopihan puutarhoinnin lopullisesti muuttama kukkatykkääjä koittaa hahmottaa, miten kaikin tavoin voi olla puutarhaihminen ilman omaa pihaa. Pohdiskelut ja hassuttelut kulkevat kaiken maailman puutarha-, kukka- ja betonikujilla. Ajatuksella Joskus vielä...


maanantai 27. elokuuta 2012

Ötökkätilinpäätös


Viime viikonloppuna lämpö helli Tamperetta, Venetsialaisia ja Chilifestejä. Ja perhosia. Ehdin näkemään tällekin kesälle neitoperhon, se on mun suosikkileidi.

Mitenkähän teidän puutarhoissa on pörrännyt tänä kesänä? Ainakin elokuu on tainnut olla muidenkin kuin minun mielestä ötökkärikasta aikaa. Kenties huomasitte taannoin lööpin kimalaisten joukkotuhosta. Astelin itse tällaisen kuolemankentän läpi täällä Tampereella. Yläpuolella leyhytteli kaikessa rauhassa pörriäiset tappanut hirviöpuu, lehmus. Raatoja oli paljon.



Töistä tullessani taasen seisoin bussipysäkillä, misantrooppi minussa sai vetäytymään ihan sinne katoksen peräosaan säästyäkseni muutamalta väsyneeltä sananvaihdolta työpuolituttujen kanssa. Pikkasen alkoi kutittaa, ja tunsin pienen kipityksen jaloissani siellä täällä. Seisoin muurahaisten maanalaisten onkaloiden maanpäällisten osien kohdalla. Ja sitä lentomurkkujen määrää! Jopa tiivis asfaltti kelpaa näemmä kodiksi niille. 


Ja sit yks päivä käveltiin kaverin kanssa keskustassa, amppari iski kiinni kaveriin ja pisti. Siinä ei mennyt kuin kymmenen sekuntia, ei esileikkiä eikä jälkipuheita. 

Että näin ne törmäävät, joskus pistin välissä, ihmisen ja hyönteisen maailmat. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti