Oman rivitalopihan puutarhoinnin lopullisesti muuttama kukkatykkääjä koittaa hahmottaa, miten kaikin tavoin voi olla puutarhaihminen ilman omaa pihaa. Pohdiskelut ja hassuttelut kulkevat kaiken maailman puutarha-, kukka- ja betonikujilla. Ajatuksella Joskus vielä...
sunnuntai 20. toukokuuta 2012
Pinkit pallerot
Tänään siistin hieman lisää kukkapenkkejä. Ja en vaan voi olla yhä haltioitumatta noista tulppaaneista, jotka tässä auringonpaisteessa ovat päivässä jo hennosti avanneet kukkansa.
Naapuri epäili, että hänen maansa ei ole hyväksi tulppaaneille, kun ei ole niitä saanut kasvamaan. Voi olla, mutta itse en ole tehnyt mitään erityisiä kikkoja maa-aineksen eteen, hiekkaa en ole joukkoon lisännyt. Kunhan kipannut hyvää multaa tarpeeksi, lannoittanut silloin tällöin. Sitten tuumi hän, että ehkä on laittanut sipulit liian syvälle. Itse tökin sinne tänne, en kovin syvälle. Mutta alan oikeastaan uskoa tätä nykyä, että tietty suurpiirteisyyskin sopii puutarhaan. Kasvit voivat oikeasti kiittää vapaudesta tulla tai ei-tulla.
Ja vielä siitä pilkotusta kirsikkapuusta... luultavasti leikkaaminen tekee sille hyvää, sillä marjoja siinä ei ole ollut tänä kuluneena kahtena kesänä lainkaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti