Kaikkien vuosien jälkeen tämä, kukinta-ajankohdastaan johtuen pääsiäiskaktukseksi lokeroimani, päättääkin näemmä olla pikkujoulukaktus. No, koskaan ei ole liian myöhäistä muutokselle, eiks ni.
tiistai 24. marraskuuta 2015
Tuutilullaa, pelakuut
Koitan nyt kiinnittää erityistä huomiota pelargonioideni talviuneen. Yleensä en ole niin tehnyt, mutta osa on kuitenkin elänyt läpi talven. Kerrostaloasukille ei ole tarjolla erityisiä viileämpiä tiloja, mutta olettaisin että tuossa keittiön akkunalla käy pieni viileä vire. Valoa nuo kasvit joka tapauksessa tarvitsevat, ja sitä tuossa saa. Vettä ei kai saisi paljon antaa. Mutku ne on niin ruipeloita, että alkaa säälittään, pakko välillä kastella. Melkein kuulen, kuinka ne hörppivät janoissaan. Kukkaakin puskee yhä harvakseltaan. Leikkelin kuivia lehtiä pois ja kukkiakin, etteivät luule, että talvella saa kuinka tahansa rehottaa. Talvi on pehmeää laskua, jotta keväällä voi sitten leikkuri käydä rankemmin.
Kaikkien vuosien jälkeen tämä, kukinta-ajankohdastaan johtuen pääsiäiskaktukseksi lokeroimani, päättääkin näemmä olla pikkujoulukaktus. No, koskaan ei ole liian myöhäistä muutokselle, eiks ni.
Kaikkien vuosien jälkeen tämä, kukinta-ajankohdastaan johtuen pääsiäiskaktukseksi lokeroimani, päättääkin näemmä olla pikkujoulukaktus. No, koskaan ei ole liian myöhäistä muutokselle, eiks ni.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Minun lehtikaktukseni on kukkinut kolme viikkoa ja usein se kukkii uudelleen vielä keväällä. Ei hajuakaan sen nimestä. Toiset puhuvat marraskuun kaktuksesta, joulukaktuksesta, pääsiäiskaktuksesta. Mikä lie, pääasia, että kukkii.
VastaaPoistaAi, ookoo, nää on siis tuuliviirei :), aina parempi! Tätä tyyppiä oon aina jouluisin jännittänyt, mutta ei... sitten kun oon jo unohtanut koko asian, se alkaa pääsiäisenä pulpautella kukkasia. Mut joo, pääasia että kukkii, tai että on elossa :)
VastaaPoista