Kuningatar Margareetan mailla

Otin osaa ilmastopäästöihin muutaman reissupäivän takia ja lentää pyrähdin Kööpenhaminaan. Sunnuntai oli puolipilvinen päivä, joka taittui hauskasti Tivolissa. Olin yllättynyt, miten kaunis paikka se oli ihan vain katsella ja ihastella: 150 vuotta vanha monenlaisin kukkaistutuksin koristeltu rehevä huvipuisto. Ei ollut laakeita asfalttikäytäviä, vaan joka paikasta roikkui jotain kukkasta tai köynnöstä. Tässä seuraavassa hieman talteen napsittuja "Ihanaa!"-kohtia ympäristöstä.

Istuttelin syksyllä valkoista laukkaa omaan puutarhaani, mutta pahasti näyttäisi siltä, että ne eivät välittäneet nousta kevääseen lainkaan. Mutta Tivolissa ne olivat komeita, joten pientä lohtua sain näistä näkymistä.

 

Oisko nämä pallukatkin niitä?

Omaa suosikkiani, särkynyttä sydäntä, oli täälläkin. Jotenkin se on osunut silmiin joka paikasta tänä keväänä.

Suihkulähteen ympärys oli reunustettu tällaisella värikimaralla.

 

 

 

Yhden kujan laidalla kukkivat puut täynnä torvimaisia kukkia. En tiedä, mikä on miehiään tämä kasvi, mutta olipa jännännäköisiä puita tai pensaita.

               

 

Alppiruusujen ystävä en ole erityisemmin ikinä ollut, mutta puskien varjossa oli mukava syödä jädee.

Tyttö ja alppiruusu.

                  

 

Puskien ja puiden sekaan oli myös ripoteltu erilaisia koristuksia, lyhtyjä ja muita pömpeleitä.

Nämä eivät ole kasvaneet puuhun ihan luonnostaan, mutta keikkuivat kivasti oksilla ja niitä saattoi niska kenossa pällistellä penkillä puun alla.

Kukkien ohella huvipuistosta löytyi laitteitakin, ja paljon hurjia sellaisia. Tämä Vertigo oli kyllä niin sairas härveli, että mua ei siihen saanut edes raahaamalla, lapset menivät monesti. Matkustusvaunu keikkui alienin raajan päässä ja pyöri kiihdyttyään emoaluksensa akselin ympäri 100 km/h. Kävin kyllä Demonissa, että ehkä sekin sentään jotain on....

Hieno kaupunki ja hieno tunnelma.