Oman rivitalopihan puutarhoinnin lopullisesti muuttama kukkatykkääjä koittaa hahmottaa, miten kaikin tavoin voi olla puutarhaihminen ilman omaa pihaa. Pohdiskelut ja hassuttelut kulkevat kaiken maailman puutarha-, kukka- ja betonikujilla. Ajatuksella Joskus vielä...


lauantai 24. maaliskuuta 2012

Tampereen kevät, ja Pariisin


(kuva: http://www.pariisinkevat.com/)

Kun Tampereen kevät alkaa ahdistaa (se voi vaikuttaa välillä niinkin...), siis kaikki tämän hetken likaiset, sulamisen epämuodostamat lumikasat ja hiekan päällä lilluvat bensaiset vesilätäköt, onneksi voi aina antautua Pariisin keväälle!

Uusi levy "Kaikki on satua" on huippuhieno! Pehmeä laulu ja runolliset lyriikat soivat eteerisissä, melankolisissa melodioissa. Ihanaa. Ja kun ei ole koskaan Pariisin keväässä päässyt käymään, niin kaikilla noilla tunnelmilla voi sen rakentaa. Romantiikkaa, ja kuitenkin koko levyn läpäisee hienovaraisesti tihkuva, lohdullinen melankolia. Joskus joogan parissa kohtalaisesti (ja viime aikoina vähemmän) aikaa viettäneenä, biisit tuntuvat paikoin kuin mantroilta, esim. "Lopeta". Ja sitten siellä on sitä rokkia ja rämpytystä kuitenkin myös. Koittakaapa kuunnella! Ja jos kevätaurinko häikäisee, aloittakaa vaikka levyn vimpasta biisistä "Häikäisee". Ja jos nyt on pakko olla ilmeinen, niin on siel "Kevät"-niminen kappalekin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti