Nyt kun ulkojäät ovat kuosissa, pääsee luistelemaan, tykkään. Menen mielelläni illalla myöhään, kun jäällä ei ole muita. Ihan vain siksi, että yksin isolla jäällä on kivaa. Se on mun oma, yksityinen lumihiutalepallo. Päällä talvensininen pimeys ja tähdet, ympärillä pakkasessa tuikkiva lempee ilma ja pohjana vinhasti viettävä jää. Siel on kiva pyörii. Jopa kaltaiseni oldstarin = taannoisen luisteluryhmäni nimi, yäk, vieläkin identiteettiä ahistaa... varsinkin kun en taida olla muuta kuin oman elämäni star, niin jäljelle jäisi vain... ja siihen en suostu, heh. Ois kai sen voinut nimetä vaikka... reborn stars. (en ny sano mikä tosta seuraava johdannaisnimiehdotus ois...)
Itsekin kävin testaamassa luistelua. Lainasin poikien vanhoja hokkareita ja menin yksin järven jäälle. Oli se ihanaa, vaikka pyllähdin varmaan kymmenen kertaa. Ehkä jonain päivänä pysyn pystyssä :)
VastaaPoistaVoin kuvitella tunnelmasi, kun luistelet nautiskellen yksin jäällä.
VastaaPoista:) Juu, se on hauskaa itsensä hoitamista.
VastaaPoistaMäkin yhteen aikaan kävin luistelemassa, se oli aivan mahtavaa. Mutta sitten se jää lopetettiin jäädyttämästä ja tää uus on niin kaukana. Tekosyy? Olen eka kertaa sun blogissa ja liityin lukijaksikin. Ois kiva jos tulisit kylään Aurinkokujallekkin.
VastaaPoistaKyllä etsivä aina jään löytää :) Kiva, kun tulit, minäpä käyn kurkkaamassa sua myös.
Poista